03/11/2026
Talouspäällikkö ei voi pelastaa yritystä, jota johto ei johda.
Yrityksellä voi olla ajantasainen kirjanpito, tarkka kassavirtaennuste ja projektikohtaiset kannattavuuslaskelmat.
Silti yritys voi ajautua vakaviin maksuvalmiusongelmiin.
Miksi?
Koska taloudellinen tieto ei itsessään muuta mitään. Vasta sen perusteella tehdyt päätökset muuttavat yrityksen taloudellista tilannetta.
📊 Kuvitellaan yritys, jonka talous näyttää tältä:
13 viikon kassavirtaennuste osoittaa, että yrityksen kassa käy 140 000 euroa negatiivisena kahdeksan viikon kuluttua.
Erääntyneitä myyntisaamisia on 260 000 euroa.
Laskuttamatonta työtä on 180 000 euroa.
Yksi asiakassopimus heikentää yrityksen katetta 25 000 euroa joka kuukausi.
Talouspäällikkö tunnistaa ongelmat, laskee niiden vaikutukset ja esittää johtoryhmälle korjaavia toimenpiteitä.
M***a mitä tapahtuu?
Toimitusjohtaja uskoo asiakkaiden maksavan lähiaikoina.
Projektijohto lupaa laskuttaa keskeneräiset työt myöhemmin.
Myynti ei halua puuttua tappiolliseen asiakassopimukseen, koska asiakassuhde on tärkeä.
Rahoitusneuvottelut päätetään siirtää seuraavaan kokoukseen.
Viikko kuluu. Talouspäällikkö päivittää ennusteen.
Kassatilanne näyttää entistä heikommalta.
Ongelma ei ole enää taloudellisen tiedon puute. Ongelma on johtaminen.
💰 Entä jos johto alkaisi toimia?
Oletetaan, että toimitusjohtaja neuvottelee asiakkaiden kanssa ja saa 120 000 euroa erääntyneitä saamisia maksuun.
Projektijohto toimittaa puuttuvat laskutustiedot, jolloin 100 000 euroa keskeneräistä työtä saadaan laskutettua ja rahat kotiutettua ennustejakson aikana.
Tappiollinen asiakassopimus neuvotellaan uudelleen, jolloin tappioiden rajaaminen parantaa kassavirtaa 25 000 euroa.
Lisäksi yritys järjestää 60 000 euroa käyttöpääomarahoitusta.
Toimenpiteiden yhteenlaskettu kassavaikutus olisi 305 000 euroa.
Alkuperäinen ennustettu loppukassa oli −210 000 euroa.
Korjaavien toimenpiteiden jälkeen se olisi +95 000 euroa.
Kyseessä on kuvitteellinen esimerkkilaskelma. Lopputulos edellyttää, että toimenpiteet toteutuvat suunnitellusti, kassavaikutukset syntyvät ennustejakson aikana eikä vaikutuksia lasketa päällekkäin.
M***a esimerkin tärkein opetus ei ole 305 000 euroa.
Se on se, ettei raha ilmestynyt yrityksen kassaan talouspäällikön tekemällä laskelmalla.
Tilanne muuttui vasta, kun asiakkaista, laskutuksesta, sopimuksista ja rahoituksesta vastaavat henkilöt tekivät päätöksiä.
⚠️ Vastuu ilman päätösvaltaa on ongelma.
Talouspäälliköltä voidaan odottaa vastauksia siihen, miksi kassa kiristyy, mistä saadaan lisää rahaa ja miten yrityksen kannattavuutta parannetaan.
Nämä ovat perusteltuja kysymyksiä.
M***a talouspäällikkö ei voi yksin päättää asiakassopimusten hinnoittelusta, projektien resursoinnista, investointien keskeyttämisestä tai rahoituksen järjestämisestä.
Hän voi laskea vaihtoehdot ja osoittaa niiden taloudelliset vaikutukset.
Päätöksentekovastuu kuuluu niille, joilla on siihen toimivalta.
Tämä ei kuitenkaan vapauta talouspäällikköä omasta vastuustaan.
Ennusteiden on oltava luotettavia, oletusten perusteltuja ja riskien selkeästi esitettyjä.
Jos laskelmat ovat virheellisiä, niiden perusteella ei voida tehdä laadukkaita päätöksiä.
M***a jos luvut ovat kunnossa ja johto jättää niiden perusteella tarvittavat päätökset tekemättä, uudet raportit eivät enää ratkaise ongelmaa.
📌 Mitä jokaisessa johtoryhmässä pitäisi tehdä?
Jokaiselle merkittävälle taloudelliselle riskille pitäisi määrittää euromääräinen vaikutus, tarvittava päätös, vastuuhenkilö ja määräpäivä.
Lisäksi pitäisi seurata, toteutuivatko sovitut toimenpiteet ja miten niiden viivästyminen vaikuttaa seuraavaan kassavirtaennusteeseen.
Pelkkä kirjaus “talous selvittää” ei ole riittävä päätös.
Talousjohtamisen tarkoitus ei ole tuottaa mahdollisimman paljon raportteja.
Sen tarkoitus on antaa johdolle riittävän ajoissa tietoa, jonka perusteella yrityksen suuntaa voidaan muuttaa.
Talouspäällikkö voi tehdä taloudellisen todellisuuden näkyväksi. Johdon tehtävä on toimia sen perusteella.
Ja juuri tässä kulkee raportoinnin ja todellisen talousjohtamisen välinen ero.
💬 Kumpi on mielestäsi yrityksissä suurempi ongelma: taloudellisen tiedon puute vai se, ettei olemassa olevaa tietoa hyödynnetä päätöksenteossa?