Iida Pahkamaa - Talouspalvelut

03/11/2026

Talouspäällikkö ei voi pelastaa yritystä, jota johto ei johda.

Yrityksellä voi olla ajantasainen kirjanpito, tarkka kassavirtaennuste ja projektikohtaiset kannattavuuslaskelmat.

Silti yritys voi ajautua vakaviin maksuvalmiusongelmiin.

Miksi?

Koska taloudellinen tieto ei itsessään muuta mitään. Vasta sen perusteella tehdyt päätökset muuttavat yrityksen taloudellista tilannetta.

📊 Kuvitellaan yritys, jonka talous näyttää tältä:

13 viikon kassavirtaennuste osoittaa, että yrityksen kassa käy 140 000 euroa negatiivisena kahdeksan viikon kuluttua.

Erääntyneitä myyntisaamisia on 260 000 euroa.

Laskuttamatonta työtä on 180 000 euroa.

Yksi asiakassopimus heikentää yrityksen katetta 25 000 euroa joka kuukausi.

Talouspäällikkö tunnistaa ongelmat, laskee niiden vaikutukset ja esittää johtoryhmälle korjaavia toimenpiteitä.

M***a mitä tapahtuu?

Toimitusjohtaja uskoo asiakkaiden maksavan lähiaikoina.

Projektijohto lupaa laskuttaa keskeneräiset työt myöhemmin.

Myynti ei halua puuttua tappiolliseen asiakassopimukseen, koska asiakassuhde on tärkeä.

Rahoitusneuvottelut päätetään siirtää seuraavaan kokoukseen.

Viikko kuluu. Talouspäällikkö päivittää ennusteen.

Kassatilanne näyttää entistä heikommalta.

Ongelma ei ole enää taloudellisen tiedon puute. Ongelma on johtaminen.

💰 Entä jos johto alkaisi toimia?

Oletetaan, että toimitusjohtaja neuvottelee asiakkaiden kanssa ja saa 120 000 euroa erääntyneitä saamisia maksuun.

Projektijohto toimittaa puuttuvat laskutustiedot, jolloin 100 000 euroa keskeneräistä työtä saadaan laskutettua ja rahat kotiutettua ennustejakson aikana.

Tappiollinen asiakassopimus neuvotellaan uudelleen, jolloin tappioiden rajaaminen parantaa kassavirtaa 25 000 euroa.

Lisäksi yritys järjestää 60 000 euroa käyttöpääomarahoitusta.

Toimenpiteiden yhteenlaskettu kassavaikutus olisi 305 000 euroa.

Alkuperäinen ennustettu loppukassa oli −210 000 euroa.

Korjaavien toimenpiteiden jälkeen se olisi +95 000 euroa.

Kyseessä on kuvitteellinen esimerkkilaskelma. Lopputulos edellyttää, että toimenpiteet toteutuvat suunnitellusti, kassavaikutukset syntyvät ennustejakson aikana eikä vaikutuksia lasketa päällekkäin.

M***a esimerkin tärkein opetus ei ole 305 000 euroa.

Se on se, ettei raha ilmestynyt yrityksen kassaan talouspäällikön tekemällä laskelmalla.

Tilanne muuttui vasta, kun asiakkaista, laskutuksesta, sopimuksista ja rahoituksesta vastaavat henkilöt tekivät päätöksiä.

⚠️ Vastuu ilman päätösvaltaa on ongelma.

Talouspäälliköltä voidaan odottaa vastauksia siihen, miksi kassa kiristyy, mistä saadaan lisää rahaa ja miten yrityksen kannattavuutta parannetaan.

Nämä ovat perusteltuja kysymyksiä.

M***a talouspäällikkö ei voi yksin päättää asiakassopimusten hinnoittelusta, projektien resursoinnista, investointien keskeyttämisestä tai rahoituksen järjestämisestä.

Hän voi laskea vaihtoehdot ja osoittaa niiden taloudelliset vaikutukset.

Päätöksentekovastuu kuuluu niille, joilla on siihen toimivalta.

Tämä ei kuitenkaan vapauta talouspäällikköä omasta vastuustaan.

Ennusteiden on oltava luotettavia, oletusten perusteltuja ja riskien selkeästi esitettyjä.

Jos laskelmat ovat virheellisiä, niiden perusteella ei voida tehdä laadukkaita päätöksiä.

M***a jos luvut ovat kunnossa ja johto jättää niiden perusteella tarvittavat päätökset tekemättä, uudet raportit eivät enää ratkaise ongelmaa.

📌 Mitä jokaisessa johtoryhmässä pitäisi tehdä?

Jokaiselle merkittävälle taloudelliselle riskille pitäisi määrittää euromääräinen vaikutus, tarvittava päätös, vastuuhenkilö ja määräpäivä.

Lisäksi pitäisi seurata, toteutuivatko sovitut toimenpiteet ja miten niiden viivästyminen vaikuttaa seuraavaan kassavirtaennusteeseen.

Pelkkä kirjaus “talous selvittää” ei ole riittävä päätös.

Talousjohtamisen tarkoitus ei ole tuottaa mahdollisimman paljon raportteja.

Sen tarkoitus on antaa johdolle riittävän ajoissa tietoa, jonka perusteella yrityksen suuntaa voidaan muuttaa.

Talouspäällikkö voi tehdä taloudellisen todellisuuden näkyväksi. Johdon tehtävä on toimia sen perusteella.

Ja juuri tässä kulkee raportoinnin ja todellisen talousjohtamisen välinen ero.

💬 Kumpi on mielestäsi yrityksissä suurempi ongelma: taloudellisen tiedon puute vai se, ettei olemassa olevaa tietoa hyödynnetä päätöksenteossa?

03/11/2026

Talouspäällikkö ei voi pelastaa yritystä, jota johto ei johda.

Kuvitellaan yritys, jonka kassavirtaennuste näyttää 140 000 euron kassavajetta kahdeksan viikon päähän.

Erääntyneitä myyntisaamisia on 260 000 euroa. Laskuttamatonta työtä 180 000 euroa. Yksi asiakassopimus tekee 25 000 euroa tappiota kuukaudessa.

Talouspäällikkö nostaa tilanteen esiin johtoryhmässä.

Toimitusjohtaja uskoo asiakkaiden maksavan. Projektijohto lupaa laskuttaa myöhemmin. Tappiollista sopimusta jatketaan, koska liikevaihtoa ei haluta menettää.

Rahoituksesta päätetään keskustella seuraavassa kokouksessa.

Viikko kuluu. Kassavirtaennuste heikkenee.

Yrityksellä ei ole enää ongelmaa tiedon puutteessa. Sillä on ongelma päätöksenteossa.

Tämän viikon Talouspäällikön viikkokirjeessä käsittelen asiaa, josta talousjohtamisessa puhutaan mielestäni liian vähän:

Mitä hyötyä on hyvästä talousraportoinnista, jos kukaan ei tee sen perusteella päätöksiä?

Käyn läpi konkreettisen esimerkin, jossa yrityksen ennustettu
210 000 euron loppukassavaje voidaan johdon oikea-aikaisilla toimenpiteillä kääntää 95 000 euron positiiviseksi kassaksi mikäli suunnitellut toimenpiteet toteutuvat ja rahat saadaan kassaan ennustejakson aikana.

Kyse ei ole siitä, että talouspäällikkö löytäisi yritykselle rahaa Excelistä.

Kyse on siitä, että toimitusjohtaja, projektijohto, myynti ja hallitus tekevät ne päätökset, joihin heillä on toimivalta.

Talouspäällikön tehtävä on tehdä taloudellinen todellisuus näkyväksi. Johdon tehtävä on toimia sen perusteella.

💬 Kumpi on mielestäsi yrityksissä suurempi ongelma: taloudellisen tiedon puute vai se, ettei olemassa olevaa tietoa hyödynnetä päätöksenteossa?

https://pahkamaatalousjohto.com/blogs/blogi/talouspaallikko-ei-voi-pelastaa-yritysta-jota-johto-ei-johda

Talouspäällikkö voi rakentaa 13 viikon kassavirtaennusteen, joka näyttää rahojen loppuvan kahdeksan viikon kuluttua. Hän voi osoittaa, mikä projekti tekee tappiota, kuinka paljon myyntisaamisia on erääntynyt ja miksi käyttöpääomaa on sitoutunut liikaa. Hän voi laskea vaihtoehdot, suos...

27/10/2026

Yritys voi tehdä voittoa, pankkitilillä voi olla rahaa ja kassavirtaennustekin voi näyttää positiivista loppusaldoa. Silti yritys voi olla matkalla vakavaan kassakriisiin.

Miten tämä on mahdollista?

Siksi, että yrityksen maksuvalmiutta ei ratkaise pelkästään se, paljonko rahaa tulee ja menee. Ratkaisevaa on myös se, milloin rahat tulevat ja milloin maksut erääntyvät.

Otetaan esimerkki.

Yrityksen pankkitilillä on 180 000 euroa. Seuraavien 13 viikon aikana rahaa ennustetaan tulevan
1 050 000 euroa ja lähtevän
1 180 000 euroa.

Ennustejakson lopussa kassassa olisi edelleen 50 000 euroa.

Äkkiseltään tilanne ei ehkä näytä kovin huolestuttavalta.

M***a kun kassavirtaa tarkastellaan viikkotasolla, paljastuu jotain aivan muuta.

Viikolla seitsemän yrityksen kassa painuu 95 000 euroa negatiiviseksi.

Vasta viikolla kymmenen asiakkaalta odotetaan suurta maksusuoritusta, joka nostaa kassan takaisin positiiviseksi.

Ongelma on siinä, ettei yritys voi maksaa seitsemännen viikon palkkoja, ostolaskuja ja veroja kymmenennellä viikolla saapuvilla rahoilla.

Tällaisessa tilanteessa kassavirtaennuste on paljon enemmän kuin taloushallinnon laatima laskelma.

Se on johtamisen väline.

Ja tässä tullaan asiaan, jota haluan tämän viikon Talouspäällikön viikkokirjeessä erityisesti korostaa.

Kassavirran ennustaminen voidaan antaa talouspäällikön tehtäväksi. Kassavirran johtamista ei voida ulkoistaa hänelle kokonaan.

Talouspäällikkö pystyy laskemaan, milloin rahat uhkaavat loppua, mistä kassavaje syntyy ja kuinka suuri rahoitustarve on.

M***a kuka tekee päätökset?

Kuka neuvottelee asiakkaan kanssa maksuerän aikaistamisesta?

Kuka päättää investoinnin siirtämisestä?

Kuka neuvottelee toimittajien maksuehdoista?

Kuka varmistaa, että tarvittava rahoitus on käytettävissä ennen kassavajeen syntymistä?

Nämä eivät ole enää pelkkiä kirjanpidon tai taloushallinnon kysymyksiä. Ne ovat liiketoiminnan johtamiseen liittyviä päätöksiä.

Ja niiden tekemiseen tarvitaan toimitusjohtajaa, tarvittaessa hallitusta sekä muita liiketoiminnasta vastaavia henkilöitä.

Esimerkkimme yrityksessä kolmella ajoissa tehdyllä toimenpiteellä voidaan muuttaa
95 000 euron kassavaje 55 000 euron positiiviseksi kassatilanteeksi kriittisellä viikolla.

Ei siksi, että laskelmaa muutetaan näyttämään paremmalta.

Vaan siksi, että yrityksen todellisiin rahavirtoihin vaikutetaan ennen kuin ongelma toteutuu.

Tässä on mielestäni yksi talousjohtamisen tärkeimmistä eroista:

On eri asia tietää, että rahat loppuvat, kuin johtaa yrityksen toimintaa niin, etteivät ne lopu.

Liian usein talousraportointi keskittyy siihen, mitä on jo tapahtunut. Kassavirran johtamisessa katse on suunnattava eteenpäin.

Hyvä 13 viikon kassavirtaennuste näyttää paitsi tulevan kassatilanteen myös sen, milloin päätöksiä tarvitaan, kuinka suuria toimenpiteitä vaaditaan ja kuka niiden toteuttamisesta vastaa.

Ennustetta on myös päivitettävä viikoittain ja verrattava toteutuneeseen kassavirtaan. Muuten muuttuneet maksuaikataulut ja virheelliset oletukset voivat jäädä huomaamatta.

Tämän viikon Talouspäällikön viikkokirjeessä käsittelen:

🔹 Miksi positiivinen loppukassa voi peittää vakavan maksuvalmiusongelman.

🔹 Mitä toimitusjohtajan, talouspäällikön ja hallituksen pitäisi tehdä kassakriisin uhatessa.

🔹 Miten 95 000 euron kassavaje voidaan ratkaista kolmella konkreettisella toimenpiteellä.

🔹 Miksi viikoittainen ennuste–toteuma-analyysi on tärkeä osa kassavirran johtamista.

🔹 Mitä tapahtuu, jos suuri asiakasmaksu viivästyy eikä yrityksellä ole vaihtoehtoista suunnitelmaa.

Kirjeessä annan myös käytännön toimintamallin, jolla toimitusjohtaja voi aloittaa oman yrityksensä 13 viikon kassavirran tarkastelun.

Kassakriisissä aika on usein yrityksen arvokkain resurssi.

Mitä aikaisemmin tuleva kassavaje tunnistetaan, sitä enemmän yrityksellä on vaihtoehtoja sen ratkaisemiseen.

Hyvä kassavirtaennuste ei siis pelkästään kerro, milloin rahat loppuvat.

Se antaa johdolle mahdollisuuden tehdä päätökset ennen kuin rahat loppuvat.

📖 Lue koko Talouspäällikön viikkokirje verkkosivuiltani:

👉 https://pahkamaatalousjohto.com/blogs/blogi/kassakriisissa-13-viikon-ennuste-kuuluu-myos-toimitusjohtajalle-ja-hallitukselle

27/10/2026

Yritys voi tehdä voittoa, pankkitilillä voi olla rahaa ja kassavirtaennustekin voi näyttää positiivista loppusaldoa. Silti yritys voi olla matkalla vakavaan kassakriisiin.

Miten tämä on mahdollista?

Siksi, että yrityksen maksuvalmiutta ei ratkaise pelkästään se, paljonko rahaa tulee ja menee. Ratkaisevaa on myös se, milloin rahat tulevat ja milloin maksut erääntyvät.

Otetaan esimerkki.

Yrityksen pankkitilillä on 180 000 euroa. Seuraavien 13 viikon aikana rahaa ennustetaan tulevan 1 050 000 euroa ja lähtevän 1 180 000 euroa.

Ennustejakson lopussa kassassa olisi edelleen 50 000 euroa.

Äkkiseltään tilanne ei ehkä näytä kovin huolestuttavalta.

M***a kun kassavirtaa tarkastellaan viikkotasolla, paljastuu jotain aivan muuta.

Viikolla seitsemän yrityksen kassa painuu 95 000 euroa negatiiviseksi.

Vasta viikolla kymmenen asiakkaalta odotetaan suurta maksusuoritusta, joka nostaa kassan takaisin positiiviseksi.

Ongelma on siinä, ettei yritys voi maksaa seitsemännen viikon palkkoja, ostolaskuja ja veroja kymmenennellä viikolla saapuvilla rahoilla.

Tällaisessa tilanteessa kassavirtaennuste on paljon enemmän kuin taloushallinnon laatima laskelma.

Se on johtamisen väline.

Ja tässä tullaan asiaan, jota haluan tämän viikon Talouspäällikön viikkokirjeessä erityisesti korostaa.

Kassavirran ennustaminen voidaan antaa talouspäällikön tehtäväksi. Kassavirran johtamista ei voida ulkoistaa hänelle kokonaan.

Talouspäällikkö pystyy laskemaan, milloin rahat uhkaavat loppua, mistä kassavaje syntyy ja kuinka suuri rahoitustarve on.

M***a kuka tekee päätökset?

Kuka neuvottelee asiakkaan kanssa maksuerän aikaistamisesta?

Kuka päättää investoinnin siirtämisestä?

Kuka neuvottelee toimittajien maksuehdoista?

Kuka varmistaa, että tarvittava rahoitus on käytettävissä ennen kassavajeen syntymistä?

Nämä eivät ole enää pelkkiä kirjanpidon tai taloushallinnon kysymyksiä. Ne ovat liiketoiminnan johtamiseen liittyviä päätöksiä.

Ja niiden tekemiseen tarvitaan toimitusjohtajaa, tarvittaessa hallitusta sekä muita liiketoiminnasta vastaavia henkilöitä.

Esimerkkimme yrityksessä kolmella ajoissa tehdyllä toimenpiteellä voidaan muuttaa 95 000 euron kassavaje 55 000 euron positiiviseksi kassatilanteeksi kriittisellä viikolla.

Ei siksi, että laskelmaa muutetaan näyttämään paremmalta.

Vaan siksi, että yrityksen todellisiin rahavirtoihin vaikutetaan ennen kuin ongelma toteutuu.

Tässä on mielestäni yksi talousjohtamisen tärkeimmistä eroista:

On eri asia tietää, että rahat loppuvat, kuin johtaa yrityksen toimintaa niin, etteivät ne lopu.

Liian usein talousraportointi keskittyy siihen, mitä on jo tapahtunut. Kassavirran johtamisessa katse on suunnattava eteenpäin.

Hyvä 13 viikon kassavirtaennuste näyttää paitsi tulevan kassatilanteen myös sen, milloin päätöksiä tarvitaan, kuinka suuria toimenpiteitä vaaditaan ja kuka niiden toteuttamisesta vastaa.

Ennustetta on myös päivitettävä viikoittain ja verrattava toteutuneeseen kassavirtaan. Muuten muuttuneet maksuaikataulut ja virheelliset oletukset voivat jäädä huomaamatta.

Tämän viikon Talouspäällikön viikkokirjeessä käsittelen:

🔹 Miksi positiivinen loppukassa voi peittää vakavan maksuvalmiusongelman.

🔹 Mitä toimitusjohtajan, talouspäällikön ja hallituksen pitäisi tehdä kassakriisin uhatessa.

🔹 Miten 95 000 euron kassavaje voidaan ratkaista kolmella konkreettisella toimenpiteellä.

🔹 Miksi viikoittainen ennuste–toteuma-analyysi on tärkeä osa kassavirran johtamista.

🔹 Mitä tapahtuu, jos suuri asiakasmaksu viivästyy eikä yrityksellä ole vaihtoehtoista suunnitelmaa.

Kirjeessä annan myös käytännön toimintamallin, jolla toimitusjohtaja voi aloittaa oman yrityksensä 13 viikon kassavirran tarkastelun.

Kassakriisissä aika on usein yrityksen arvokkain resurssi.

Mitä aikaisemmin tuleva kassavaje tunnistetaan, sitä enemmän yrityksellä on vaihtoehtoja sen ratkaisemiseen.

Hyvä kassavirtaennuste ei siis pelkästään kerro, milloin rahat loppuvat.

Se antaa johdolle mahdollisuuden tehdä päätökset ennen kuin rahat loppuvat.

📖 Lue koko Talouspäällikön viikkokirje verkkosivuiltani:

👉 https://pahkamaatalousjohto.com/blogs/blogi/kassakriisissa-13-viikon-ennuste-kuuluu-myos-toimitusjohtajalle-ja-hallitukselle

Kassavaikeuksissa 13 viikon kassavirtaennuste annetaan helposti taloushallinnon tehtäväksi. Talouspäällikkö kerää pankkitilien saldot, myyntisaamiset, ostovelat, palkat, verot, lainanlyhennykset ja tulevat laskutukset. Sen jälkeen hän päivittää laskelmaa viikoittain ja lähettää sen jo...

21/10/2026

Kun yrityksen rahat eivät riitä, ensimmäinen ajatus on usein hankkia lisää myyntiä. Ennen kasvutavoitteen asettamista pitäisi kuitenkin tietää, mistä kassavaje johtuu.

Töitä voi olla paljon ja liikevaihto kasvaa, vaikka yrityksen talous heikkenee.

Kassapaineen taustalla voi olla kolme erilaista ongelmaa:

1. Liiketoiminnan kate ei riitä.

Myynnistä jää liian vähän rahaa kiinteiden kulujen kattamiseen. Jos myyntikate on 18 % ja kiinteät kulut 600 000 euroa vuodessa, käyttökatteen nollatulokseen tarvitaan noin 3,33 miljoonan euron liikevaihto.

Jos nykyinen liikevaihto on 2,4 miljoonaa euroa, lisämyyntiä tarvitaan noin 933 000 euroa. Laskelma edellyttää, että myyntikateprosentti säilyy ja kiinteät kulut eivät kasva. Kasvun vaatima rahoitus pitää selvittää erikseen.

2. Kate katoaa toteutuksessa.

Tarjous voi näyttää kannattavalta, m***a lisätyöt jäävät laskuttamatta, työtunnit ylittyvät ja materiaalihankinnat maksavat arvioitua enemmän.

Jos 2,4 miljoonan euron liikevaihdolla toteutunut myyntikate saadaan nostettua 22 prosentista 27 prosenttiin, myyntikate paranee 120 000 euroa. Samalla kiinteällä kulurakenteella myös käyttökate paranee saman verran.

Siksi nykyisten töiden kannattavuuden korjaaminen voi olla ensimmäinen tehtävä.

3. Rahoitusrakenne kuormittaa kassaa liikaa.

Yritys voi tehdä positiivista käyttökatetta, m***a rahat eivät silti riitä lainanlyhennyksiin, korkoihin, veroihin, investointeihin ja käyttöpääoman tarpeeseen.

Tällöin pitää tarkastella myös velkojen takaisinmaksuaikoja, varastoon ja saataviin sitoutunutta rahaa sekä kasvun rahoitusta.

Useampi näistä ongelmista voi esiintyä samanaikaisesti. Pelkkä pankkitilin saldo ei kerro, mikä niistä pitää ratkaista ensin.

Ennen seuraavaa kasvutavoitetta kysy:
• Riittääkö nykyinen myyntikate kattamaan kulut?
• Toteutuuko tarjouksissa laskettu kate?
• Riittääkö kassavirta velanhoitoon?
• Paljonko lisämyynti sitoo rahaa ennen asiakasmaksuja?

Esimerkit ovat kuvitteellisia ja laskelmat yksinkertaistettuja. Oman yrityksen ratkaisut edellyttävät sen kustannusten, maksuaikojen ja rahoitusehtojen tarkastelua.

Tallenna tämä seuraavaa talouspalaveria varten. Mikä teillä kiristää kassaa eniten: kate, laskutuksen viive vai velanhoito?

20/10/2026

Yrityksen kassa on tyhjä. Tarvitaanko lisää myyntiä?

Yksi yritys myy liian pienellä katteella. Toisessa lisätyöt jäävät laskuttamatta ja projektien kustannukset karkaavat. Kolmas tekee hyvää tulosta, m***a lainanlyhennykset ja käyttöpääoma vievät rahat.

Sama oire. Kolme erilaista ongelmaa.

Lisämyynti voi auttaa tai kasvattaa rahoitustarvetta ennen kuin ensimmäinenkään asiakasmaksu tulee tilille.

Tämän viikon Talouspäällikön viikkokirjeessä avaan yritysesimerkkien ja laskelmien kautta, miten ongelman syy tunnistetaan ja mistä korjaaminen kannattaa aloittaa.

Huono liiketoiminta, huono johtaminen vai huono tase?

Lue viikkokirje ja mieti: tiedetäänkö teillä, mikä kassaa oikeasti kiristää?

14/10/2026

Voiko investointi olla kannattava, vaikka yrityksen kassa ei kestä sitä?

Kyllä voi. Tämä on yksi investointipäätösten hankalimmista kohdista: hyvä tuotto ja riittävä maksuvalmius eivät aina kulje yhdessä.

Uusi kone, toimitila tai tuotantolinja voi kasvattaa myyntiä, parantaa katetta ja maksaa itsensä takaisin käyttöikänsä aikana. Silti yrityksen rahat voivat käydä vähiin jo ensimmäisten kuukausien aikana.

Miksi?

Investoinnin maksut ja tuotot tulevat eri aikaan. Käyttöönotto voi viedä kuukausia. Materiaalit pitää hankkia, työntekijöille maksaa palkat ja varastoa kasvattaa ennen kuin asiakkaiden maksut saapuvat. Samaan aikaan yrityksen nykyiset laskut ja lainat erääntyvät normaalisti.

Myös käyttökatteen kasvu voi antaa liian optimistisen kuvan siitä, paljonko rahaa on käytettävissä. Kassasta pitää kattaa vielä esimerkiksi verot, käyttöpääoman kasvu, ylläpitoinvestoinnit sekä lainojen korot ja lyhennykset.

Siksi investointia kannattaa tarkastella osana koko yrityksen kassavirtaa. Uusi hankinta voi näyttää omassa laskelmassaan hyvältä, m***a yrityksen nykyiset maksut voivat jättää sen käynnistämiseen hyvin vähän liikkumavaraa.

Pelkkä vuositasoinen laskelma voi myös peittää ongelman. Vuoden lopussa kassa saattaa näyttää riittävältä, vaikka keväällä rahat eivät riittäisi kaikkiin erääntyviin maksuihin.

Ennen päätöstä haluaisin siksi nähdä vastauksen tähän kysymykseen:

Millä kuukaudella yrityksen kassa on investoinnin jälkeen alimmillaan ja paljonko rahaa silloin jää?

Sen jälkeen testaisin, mitä tapahtuu, jos käyttöönotto viivästyy, myynti käynnistyy hitaammin tai asiakkaat maksavat oletettua myöhemmin.

Jos kassa ei kestä alkuperäistä suunnitelmaa, investoinnin rahoitusta tai toteutusta voi olla tarpeen muuttaa. Pidempi laina-aika, käynnistysvaiheen lyhennysvapaa, suurempi oman rahoituksen osuus tai hankinnan vaiheistaminen voivat antaa aikaa tuottojen syntymiselle.

Kannattavuuslaskelma kertoo investoinnin taloudellisesta hyödystä. Kuukausittainen kassavirtaennuste näyttää, miten yritys selviää siihen asti.

Näkyykö sinun investointilaskelmassasi myös kassan alin kohta?

13/10/2026

Yritys tekee 200 000 euroa käyttökatetta. Yhden projektin kate jää tavoitteesta 195 000 euroa.

Molemmat luvut voivat olla totta samaan aikaan.

Talouspäällikön tämän viikon viikkokirjeessä käsittelen sitä, mitä yrityksen kokonaiskate voi peittää ja miksi projektiraportointi muuttaa myös johtamista ja vastuita.

Kirjeen laskentaesimerkissä yhden projektin katepoikkeama vastaa lähes koko yrityksen vuotuista käyttökatetta. Silti kokonaisluvut voivat näyttää kohtuullisilta.

Kun tarjous, toteuma ja loppuennuste tuodaan samaan näkymään, voidaan selvittää, missä kate menetetään ja mitä on vielä tehtävissä. Pitääkö laskuttaa lisätyöt, rajata työn sisältöä vai puuttua kustannuksiin?

Jokaiselle merkittävälle poikkeamalle tarvitaan omistaja ja korjaava päätös silloin, kun päätöksellä on vielä vaikutusta.

Näkyykö teillä projektin ennustettu loppukate ajoissa vai selviääkö kannattavuus vasta työn valmistuttua?

Tästä lisää Talouspäällikön viikkokirjeessä. :)

12/10/2026

Aloititko yrittäjänä halvan rahan aikana? Silloin opitut kasvun ja johtamisen tavat voivat kaivata päivitystä.

Tällä videolla pohdin millenniaalin pk-yrittäjän näkökulmasta, miten kalliimpi rahoitus muuttaa päätöksiä. Mitä varasto, rekrytoinnit ja asiakkaiden pitkät maksuajat tarkoittavat kassalle? Ja kuinka pitkään yritys pystyy rahoittamaan kasvua ennen kuin asiakkaan rahat tulevat tilille?

Konkreettinen euroesimerkki näyttää, mitä odottaminen maksaa ja miten maksuehtojen muuttaminen voi pienentää rahoitustarvetta.

Mikä halvan rahan aikana opittu toimintatapa sinun yrityksessäsi kaipaisi tarkistamista?

08/10/2026

Hyvä talousjohtaminen osaa siirtyä kokonaisuudesta yksityiskohtaan ja takaisin.

Liikevaihto kasvaa, tilauskanta näyttää hyvältä ja töitä riittää. Silti laskujen maksaminen alkaa kiristää.

Mistä se johtuu?

Pelkkä liikevaihto tai pankkitilin saldo ei kerro syytä. Kannattavuus on voinut heikentyä, kasvu sitoa enemmän käyttöpääomaa tai investoinnit ja lainanlyhennykset viedä rahaa kassasta.

Ensin tarvitaan kokonaiskuva. Sitten pitää selvittää, mistä muutos syntyy.

🔎 Kasvavatko myyntisaamiset?
🔎 Odottavatko valmiit työt laskutusta?
🔎 Onko varastoon sitoutunut enemmän rahaa?
🔎 Maksetaanko projektien kustannukset ennen asiakkaiden maksuja?

Tarkempi selvitys voi johtaa yhteen projektiin.

Materiaalit on maksettu, palkat erääntyvät ja laskutus odottaa asiakkaan hyväksyntää. Projektin kate voi olla hyvä, m***a maksujen ajoitus kuormittaa yrityksen kassaa.

Toisessa projektissa ongelma voi olla kannattavuudessa: työtunteja on kertynyt suunniteltua enemmän tai lisätöitä on tehty ilman, että niiden hinnasta on sovittu.

Nämä tilanteet tarvitsevat erilaiset ratkaisut. Siksi pelkkä havainto ”kassa on tiukka” tai ”kate on heikko” ei vielä riitä päätöksen pohjaksi.

Yksityiskohtien selvittämisen jälkeen pitää palata kokonaisuuteen:

Onko kyse yhdestä poikkeuksesta vai toistuuko sama toimintatapa muissakin projekteissa?

Yhden projektin ongelma voi paljastaa puutteen laskutusehdoissa, hinnoittelussa tai lisätöiden hyväksymisessä. Silloin korjaus voi vaikuttaa koko yrityksen kassaan ja kannattavuuteen.

Talouspäällikön työssä havainto pitää viedä päätökseksi: mitä muutetaan, kuka vastaa ja miten vaikutusta seurataan?

Kokonaiskuva auttaa löytämään ongelman. Yksityiskohdat auttavat ratkaisemaan sen.

Minkä luvun muutoksen syytä sinun yrityksessäsi pitäisi selvittää? 👇

Tallenna karuselli seuraavaa talouspalaveria varten.