Iida Pahkamaa - Talouspalvelut

09/09/2026

Uuden yrityksen alussa talouden seuranta kannattaa rakentaa mahdollisimman yksinkertaiseksi, m***a ei liian karkeaksi.

Jos myyt useita tuotteita tai palveluja, niiden myynti, kulut ja tarvittaessa työaika pitäisi pystyä erottamaan toisistaan.

Muuten saat myöhemmin selville yrityksen kokonaistuloksen, m***a et välttämättä sitä, mistä tulos syntyi.

Silloin voit huomaamattasi kasvattaa palvelua, joka tuo paljon työtä ja liikevaihtoa m***a vain vähän katetta.

Kaikkea ei tarvitse seurata yksityiskohtaisesti. Aloita kahdesta tai kolmesta tärkeimmästä tuotteesta tai palvelusta.

Voit yhdistää tiedot myöhemmin, m***a et enää erottaa tietoa, jota ei ole koskaan tallennettu.

08/09/2026

Täällä on viime aikoina näkynyt paljon uusia kasvoja, joten ehkä on aika esitellä myös tämä kasvo ruudun takaa. 👋

Olen Iida Pahkamaa, Pahkamaa Talousjohto & Consultingin yrittäjä ja taloushallinnon ammattilainen Pyhäjoelta.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä työskentelin vuosia elementtiteollisuudessa talous- ja henkilöstöpäällikkönä sekä yrityksen johtoryhmässä. Sitä ennen taustani on kirjanpidossa.

Nykyään autan yrittäjiä sekä kirjanpidossa että yrityksen talouden johtamisessa. Käytännössä työni voi tarkoittaa esimerkiksi kirjanpidon ja veroilmoitusten hoitamista, kassavirran ennustamista, kannattavuuden analysointia, investointilaskelmia tai yrittäjän kanssa yhdessä lukujen läpikäymistä.

Minulle kirjanpidon tärkein tehtävä ei ole vain kertoa, mitä yrityksessä tapahtui viime kuussa tai viime vuonna. Lukujen pitäisi auttaa myös ymmärtämään, missä yritys on nyt ja mitä seuraavaksi kannattaa tehdä.

Siksi täällä somessakin puhun paljon kassavirrasta, kannattavuudesta, hinnoittelusta, investoinneista ja yrityksen talouden johtamisesta. Välillä myös ihan tavallisesta yrittäjän arjesta.

Toimin itse Pyhäjoelta käsin, m***a asiakkaani ovat eri puolilla Suomea aina pääkaupunkiseudulta Pohjois-Suomeen asti. Työskentelen pienten yritysten, kasvavien yritysten ja maatilojen kanssa.

Maatalous on minulle muutenkin tuttu maailma, koska yritystoiminnan lisäksi arkeeni kuuluu oma maitotila.

Ajattelen, ettei kirjanpitäjän tai talouspäällikön pitäisi olla henkilö, jonka kanssa puhutaan yrityksen taloudesta vain silloin, kun tilinpäätös valmistuu. Parhaimmillaan taloushallinto antaa yrittäjälle tietoa silloin, kun päätöksiä vielä voidaan tehdä.

Jos siis seuraat sivuani uutena, tervetuloa mukaan. 😊

Ja jos yrityksesi kaipaa kirjanpitäjää, joka myös kommentoi lukuja, tai apua kassavirtaan, kannattavuuteen ja talouden johtamiseen, minulle saa laittaa viestiä matalalla kynnyksellä.

Iida Pahkamaa
Pahkamaa Talousjohto & Consulting

08/09/2026

Taloushallinnolla on jatkuvasti kiire.

M***a tuottaako kaikki tehty työ oikeasti arvoa?

Tämän viikon talouspäällikön viikkokirjeessä esittelen 25 prosentin testin: mitä taloushallinnon työstä voisi lopettaa, automatisoida tai yksinkertaistaa ilman, että päätöksenteko, valvonta tai lakisääteiset velvoitteet heikkenevät?

Yritys ei aina tarvitse lisää kapasiteettia. Nykyinen kapasiteetti voi olla väärässä käytössä.

https://pahkamaatalousjohto.com/blogs/blogi/taloushallinnon-25-prosentin-testi

07/09/2026

Taloushallinnon voi ulkoistaa. Taloudellisen tilannekuvan johtamista ei voi.

Tämä korostuu erityisesti projektiliiketoiminnassa.

Kirjanpitäjä näkee laskut, tositteet ja kirjanpitoon toimitetut tiedot. Hän ei kuitenkaan voi niiden perusteella tietää, onko projekti todellisuudessa 70-prosenttisesti valmis, kuuluuko varastossa oleva materiaali tietylle projektille tai onko työ jo tehty m***a vielä laskuttamatta.

Jos koko taloushallinto on ulkoistettu eivätkä johto ja kirjanpitäjä keskustele säännöllisesti, yritykseen voi syntyä kaksi erilaista todellisuutta.

Johto seuraa projektijärjestelmän katteita.

Kirjanpitäjä raportoi tuloslaskelman lukuja.

Jos raportteja ei täsmäytetä, erot voivat kasvaa kuukausi kuukaudelta ilman, että kukaan selvittää niiden syytä.

Rikkoutuneessa taloushallinnossa lukuihin ei voida luottaa, täsmäytykset ja keskeiset kontrollit eivät toimi ja raportteihin tulee jatkuvasti jälkikäteisiä korjauksia. Johto ei välttämättä tiedä, kuinka suuri ongelma todellisuudessa on. Taloudesta vastaavalla ei puolestaan aina ole tarvittavia tietoja tai valtuuksia tilanteen korjaamiseen.

Seurauksena eivät vääristy vain kirjanpidon luvut.

Myös projektikatteet, hinnoittelu, tulosennusteet ja operatiiviset mittarit voivat olla vääriä. Yritys ei lopulta tiedä, mitkä projektit tekevät tulosta ja mitkä eivät.

Ongelma ei useinkaan synny kirjanpidossa.

Se alkaa liiketoiminnasta. Ostoa ei kohdisteta projektille, työtunteja puuttuu, valmistumisastetta ei päivitetä, materiaalia jää varastoon tai laskutus viivästyy.

Kirjanpito on vain paikka, jossa näiden puutteiden taloudellinen vaikutus lopulta näkyy.

Siksi projektiliiketoimintaa harjoittavan yrityksen johdon ja ulkoisen kirjanpitäjän pitäisi keskustella vähintään kuukausittain! Nopeassa projektitoiminnassa tarvittaessa useamminkin.

Keskustelussa pitäisi käydä läpi merkittävien projektien tilanne, laskuttamaton työ, keskeneräiset työt, varasto ja vielä saapumattomat kustannukset. Samalla pitäisi selvittää mahdolliset erot projekti- ja kirjanpitoraporttien välillä.

Pelkkä raportin lähettäminen ei vielä ole talousjohtamista.

Taloushallinnon voi ulkoistaa, m***a vastuu oikean taloudellisen tilannekuvan muodostamisesta säilyy yrityksen johdolla.

07/09/2026

Yritys voi tehdä hyvää tulosta ja kärsiä silti kassavajeesta.

Tuloslaskelma kertoo, onko toiminta ollut kannattavaa. Tase paljastaa, onko raha jäänyt asiakkaiden maksettavaksi, sitoutunut varastoon tai kiinni keskeneräisissä projekteissa.

Hyvä tulos ei siis yksin kerro vahvasta kassatilanteesta.

Tuloslaskelma kertoo, syntyikö tulosta. Tase kertoo, mihin raha jäi.

04/09/2026

Projektiraportit näyttivät hyvää kannattavuutta, m***a tuloslaskelman tulos jäi hädin tuskin plussalle.

Raporttien myyntikatteiden välillä oli kahdeksan prosenttiyksikön ero. Selitys löytyi varastosta. Materiaalit eivät puuttuneet yrityksestä, vaan projektien kustannuksista ja ne olivat väärään aikaan tuloslaskelmalla.

Eron euromäärän laskeminen ei vielä riitä. Yrityksen pitää pystyä osoittamaan, mistä kustannuksista ja jaksotuksista ero muodostuu. Muuten projektien todellista kannattavuutta ei tunneta.

02/09/2026

Yrityksellä voi olla m***a oikeaa talouslukua ja silti väärä tilannekuva.

Toimitusjohtaja kertoo, että pankkitilillä on 180 000 euroa.

Myynti kertoo, että tilauskanta on 1,2 miljoonaa euroa.

Kirjanpidon mukaan alkuvuoden käyttökate on 90 000 euroa.

Kaikki luvut ovat oikein. Silti yritykseltä puuttuu kuuden viikon sisällä 165 000 euroa.

Miten se on mahdollista?

Pankkitilin ja varmojen asiakasmaksujen perusteella yrityksellä on käytettävissään yhteensä 400 000 euroa.

Seuraavien kuuden viikon aikana maksettavia ostovelkoja, palkkoja, veroja sekä projektien materiaali- ja alihankintakuluja on kuitenkin yhteensä 565 000 euroa.

Kassavaje on siis 165 000 euroa.

Tuloslaskelma kertoo toteutuneesta kannattavuudesta.

Pankkitili kertoo yhden päivän rahamäärän.

Tilauskanta kertoo tulevasta työstä, m***a ei sitä, milloin työ voidaan laskuttaa, millä katteella se toteutetaan tai kuinka paljon rahaa toimitus sitoo ennen asiakkaan maksua.

Jos johto katsoo vain pankkitiliä, uusi investointi voi näyttää mahdolliselta.

Jos johto katsoo vain käyttökatetta, yritys näyttää kannattavalta.

Jos johto katsoo vain tilauskantaa, kasvunäkymä näyttää vahvalta.

Kun tiedot yhdistetään, investoinnin ja rekrytoinnin ajankohta näyttää liian aikaiselta.

Kassavajeeseen voidaan kuitenkin reagoida ajoissa esimerkiksi nopeuttamalla myyntisaatavien kotiuttamista, sopimalla ennakko- ja välilaskutuksesta, siirtämällä hankintoja sekä järjestämällä investoinnin rahoitus erikseen.

Liiketoiminta ei muutu näillä toimilla kannattavammaksi. Johto saa kuitenkin yhteisen kuvan siitä, milloin raha tulee, milloin sitä tarvitaan ja mitä päätöksiä voidaan turvallisesti tehdä.

Yrityksellä voi olla m***a raporttia, m***a vain yksi yhteisesti hyväksytty taloudellinen tilannekuva.

Muuten yritys voi näyttää samanaikaisesti kannattavalta, kasvavalta ja maksuvalmiilta, kunnes rahat loppuvat.

Jos yrityksesi taloustiedot antavat keskenään ristiriitaisia viestejä, niitä voidaan tarkastella yhdessä maksuttomassa talouskartoituksessa.

02/09/2026

Kannattava yritys ei ole automaattisesti maksuvalmis.

Tässä tapauksessa pankkitilillä oli 180 000 euroa ja tilauskanta näytti vahvalta. Kun seuraavien kuuden viikon rahavirrat ajoitettiin, esiin tuli kuitenkin 165 000 euron kassavaje.

Ratkaisevaa ei ole vain se, paljonko yritys tekee tulosta tai kuinka paljon sillä on töitä. Ratkaisevaa on myös se, milloin raha tulee tilille ja milloin maksut erääntyvät.

Raportteja voi olla m***a, m***a johdolla pitäisi olla yksi yhteisesti hyväksytty taloudellinen tilannekuva.

01/09/2026

90 päivän maksuehto ei ole vain maksuehto.

Se voi tarkoittaa, että pk-yritys rahoittaa suuren asiakkaansa toimintaa sadoilla tuhansilla euroilla.

Suomen Yrittäjien tänään julkaisemassa jutussa kuljetusyrittäjä kertoo tilanteesta, jossa yhden suuren asiakkaan laskutus oli noin 200 000 euroa kuukaudessa. Asiakas halusi pidentää maksuehdon 30 päivästä 60 päivään. Toinen asiakas vaati jopa 90 päivän maksuehtoa.

Katsotaan tätä hetki kassavirran näkökulmasta.

Jos laskutus on tasaisesti 200 000 €/kk, yksinkertaistettuna:

30 päivän maksuehto → noin 200 000 € myyntisaamisissa

60 päivän maksuehto → noin 400 000 € myyntisaamisissa

90 päivän maksuehto → noin 600 000 € myyntisaamisissa

Siirtyminen 30 päivästä 90 päivään voi siis sitoa noin 400 000 euroa lisää pääomaa myyntisaamisiin.

Samaan aikaan yritys maksaa palkat, polttoaineet, verot ja muut juoksevat kulunsa normaalisti.

Raha ei ilmesty tyhjästä.

Jos yrityksen oma kassa ei riitä rahoittamaan syntyvää käyttöpääomavajetta, raha täytyy hankkia esimerkiksi pankista tai laskurahoituksella. Silloin toimittaja maksaa rahoituskustannuksen ja kantaa rahoitus- ja luottoriskin samalla kun asiakas saa pidemmän maksuajan.

Siksi pitkä maksuehto ei ole taloudellisesti neutraali sopimusehto.

Se on rahoitusta.

Ja jos asiakas vaatii olennaisesti pidempää maksuaikaa, yrityksen pitäisi laskea ainakin kolme asiaa:

Paljonko lisää käyttöpääomaa sitoutuu?

Mitä sen rahoittaminen maksaa?

Onko asiakkaasta saatava kate edelleen riittävä suhteessa sitoutuneeseen pääomaan ja riskiin?

Jutun yrittäjä päätyi lopulta kieltäytymään 90 päivän maksuehdosta ja menetti asiakkaan. Myöhemmin samaa liikevaihtoa saatiin useammasta suuresta sopimuksesta, jolloin myös asiakaskeskittymäriski pieneni.

Minusta tämä on hyvä muistutus yhdestä yritystalouden perusasiasta:

Kannattava kauppa ei välttämättä ole kassavirran kannalta hyvä kauppa.

Liikevaihto ja tulos eivät maksa laskuja eräpäivänä. Kassa maksaa.

Lähde: Suomen Yrittäjät, 1.9.2026
”Yritykseltä vaadittiin jopa 90 päivän maksuaikaa – Yrittäjän mitta täyttyi: ’Pahimmassa tapauksessa pankki kysyy vakuudeksi omakotitaloa’”

Koko juttu:

Yrittäjä kieltäytyi ja menetti asiakkaan. Se oli kuitenkin paras vaihtoehto.

01/09/2026

Maatilan kannattavuus ja maksuvalmius eivät ole sama asia.

Toiminta voi olla koko vuoden tasolla kannattavaa, m***a kassa voi silti painua hetkellisesti miinukselle. Syynä ei välttämättä ole liian pieni tuotanto tai liian suuret kokonaiskulut, vaan tulojen ja maksujen erilainen ajoitus.

Maatilalla tuotantopanoksia maksetaan usein kuukausia ennen niistä saatavaa tuloa. Samalle ajanjaksolle voivat osua esimerkiksi rehujen ja lannoitteiden ostot, verot, lainanlyhennykset, vakuutukset sekä investointien maksuerät. Myyntitulot, tuet ja arvonlisäveron palautukset tulevat omassa rytmissään.

Siksi kassavirtaennusteen tärkein tulos ei ole pelkästään vuoden lopun kassa. Olennaisempaa on tietää:

– milloin kassa käy alimmillaan
– kuinka paljon tililimiittiä tarvitaan
– riittääkö nykyinen rahoitusvara
– syntyykö jossakin kuussa rahoitusvaje

Kassavirtaennuste ei poista epävarmuutta. Se tekee sen näkyväksi riittävän ajoissa, jotta rahoituksesta, hankinnoista ja maksuaikatauluista voidaan neuvotella ennen ongelmaa.

Rakensin tätä varten maatiloille oman 12 kuukauden kassavirtaennusteen. Se löytyy verkkokaupastani, m***a tämän julkaisun tärkein ajatus on yksinkertainen:

Hyvä tulos ei vielä takaa, että rahat riittävät oikealla hetkellä.