10/05/2019
Nyt täytyy jakaa tarina yrittäjän viikosta. Onkin aikaa kun olen viimeksi tänne mitään päivitellyt. Kun luet tämän tarinan, ymmärrät ehkä miksi :)
Maanantaina ajelin Löyttymäestä aamusta Lauttasaareen toimistolle ja kotitoimistolle. Päivä alkoi 6.00 ja päättyi 01.00.
Tiistai oli aika normipäivä. Asiakkaalle aamulla, omalle toimistolle iltapäivällä, illaksi kotiin ja etätöihin puoleen yöhön.
Keskiviikkona herätys 6.00, kuppi kahvia ja Lauttasaareen toimistolle. Perillä hiffasin että kone oli jäänyt Leppävaaraan. Ei kun takaisin hakemaan kone. Kotiin illalla ysin maissa ja etäkonttorilla puoleen yöhön hommia.
Torstaina Lauttasaareen toimistolle 7.30 ja kohti Löyttymäkeä 14.00. Perillä totesin että kone oli jäänyt toimistolle. Siinä sitten miettimään että mitäs nyt. Töitä pitäisi tehdä ilta, perjantai ja viikoloppu. Onneksi Rikulla ei ollut menoa joten hyppäsi Leppävaarasta taksiin ja haki Larusta koneen, jatkoi taksilla matkaa Rautatieasemalle ja junalla kohti Riihimäkeä. Siellä oli Markku vastassa ja antoi paluulipun ja Riku lähti seuraavalla junalla kohti kotia. Itse olin hakemassa munia ja kalatuotteita Hausjärven REKO:sta.
Illalla pääsin sitten jatkamaan töitä pikkutunneille.
Aamulla ylös hommiiin ja klo 13 Turenkiin palaveriin 1,5 tunniksi. Markku haki kotiin, lähetin pari sähköpostia, tein vielä pari pikku juttua ja vihdoin ruuan laittoon.
Arvatkaapa maistuuko nyt hyvä grilliruoka ja pari lasia hyvää kuohuviiniä.
Ei muuta kuin aurinkoista kevään jatkoa (vaikka nyt sateleekin). Onneksi tiedän, että tämä hullunmylly helpottaaa ehkä ennen kesää. Ellen taas sanoo joo kun pitäisi sanoa ei :)
Anneli
PS. Ilman vaurioita ei näistä hulluista viikoista selviä, kun on Roope-Toope teinipoika 1v.
