19/02/2026
Aihe on herättänyt viimeinkin valtakunnallista keskustelua ja nyt haetaan toimia. Itse lisäisin keinovalikoimaan seuraavia toimia:
👉 Kun minkä tahansa viranomaisen saa tiedon lähisuhdeväkivallasta tai sen uhasta, viranomaisella on välitön velvollisuus ilmoittaa asiasta poliisille. Poliisi määrää välittömästi (samana päivänä) tekijälle kiireellisen lähestymiskiellon mikä on voimassa esim 5 vrk.
Myös uhrille määrätään yhtedenottokielto epäiltyyn tekijään samalle ajalle.
Käytännössä, jos tekijä ei vapaaehtoisesti poistu uhrin läheisyydestä, ottaa poliisi epäillyn säilöön. Eli uhria/perhettä ei ohjata ensi- ja turvakotiin, kun vain silloin jos on vaarana, että myös tekijän mahdollisia sukulaisia / tuttuja on mukana väkivallan uhkailuissa / teoissa.
👉 Tämän 5 vrk aikana poliisi, sosiaalitoimi ja perhelääkäri (mitä ei ole nykyisin sosiaalihuollolla käytössä!) selvittävät asiaa uhrin ja tekijän kanssa erikseen, kirjataan kaikki rikosilmoitukset ja tehdään suunnitelma, mihin myös uhri velvoitetaan sitoutumaan
👉 Jos tekijä ei suostu yhteistyöhön ja pysy suunnitelmassa 100%, otetaan hänet välittömästi säilöön niin pitkäksi aikaa kun pitkäaikainen pannalinen lähestymiskielto, uusi koti tekijälle jne ovat saatu voimaan tuomioistuimessa.
👉 Suunnitelman sitoutumiseen vaaditaan molemmilta, sekä uhrilta, että tekijältä 100% sitoutuminen rangaistuksen uhalla.
Tämä johtaa siihen, että myös uhri (joka on lähes jokaisessa tilanteessa täysin sokaistunut väkivaltaan tai sen uhkaan) saa turvan kokemuksen, etäisyyttä tilanteeseen ja pystyy ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja vahingollisuuden.
👉 Kovemmat rangaistukset käyttöön ja teko aina törkeän tuomion mukaan, jos uhrilla on alaikäisiä lapsia huollettavinaan. Jo pelkästä uhkailusta tai toisen henkilön kuoleman tai raiskauksen uhriksi joutumisen toiveesta tulisi olla vankeusrangaistus ja merkittävät sakot.
‼️ Vain todellinen pelote muuttaa julkista asennetta ja sitä kautta myös sisäistä asennetta.